Saariston tärkeys

Saaristo ja Suomi

Saaristo kuuluu Suomen luontoon kuin nenä päähän. Saariston koskematon kauneus on kaikkialla maailmassa jotakin niin ainutlaatuista, että se saa aikaan ihastuksen väreet ihmisissä ympäri maapallon. Suomessa on useita henkeäsalpaavan kauniita saaristoalueita, kuten Länsi-Suomessa Satakunnassa sijaitsevat Rauman, Eurajoen-Luvian ja Porin saaristoalueet, Lounais-Suomessa Varsinais-Suomen saaristo sekä luonnonkaunis Ahvenanmaa.

Saaristo-Suomi jaetaan aina sisä- ja ulkosaaristoon. Sisäsaariston sijoittuminen mantereen lähelle tarkoittaa runsaammin maata kuin vettä, jolloin saaret ovat metsäisempiä ja kooltaan isompia. Ulkosaaristossa saaret ja saariryhmät ovat puolestaan puuttomia kallioluotoja. Porin Mäntyluodossa sijaitseva Kallon saari ja Kallon Majakka ovat paikallisia nähtävyyksiä, kuten myös idyllinen ja merihenkinen Reposaari, jossa käy vierailijoita ulkomaita myöten. Reposaaresta löytyy kalasatama troolareineen, norjalaistyylinen tunturikirkko, upea aallonmurtaja ja mikä parasta, herkullista tuoretta kalaruokaa laadukkaine juomineen.

Saaristo ja työllisyys

Saaristo-Suomessa voi elää harjoittamalla pääelinkeinonaan joko kalastusta, matkailua tai maataloutta. Nykyään monet ihmiset käyvät saaristosta käsin muualla töissä tai toimivat esimerkiksi kevytyrittäjinä eli freelancereina. Etätyön osuus kasvaa jatkuvasti, joten asuinpaikkana voi olla saaristo vaikka ympäri vuoden. Maatalous sopii erinomaisesti juuri Lounais- ja Länsi-Suomen saaristoalueille, sillä aikanaan kohonnut maa toi esiin merenpinnan yläpuolelle kohonneita savikoita, jotka ihmiset muokkasivat pelloiksi. Kyseisillä alueilla voi kasvattaa muun muassa vehnää, härkäpapua, sokerijuurikasta ja perunaa. Perinteinen kalastus on aina ollut suosittua sekä Rauman ja Porin saaristoissa että Ahvenanmaalla. Erilaisten saaristo-ohjelmien avulla luodaan uusia työpaikkoja ja edistetään työllisyyttä.

Suomalaisesta saaristosta ja luonnon kauneudesta puhuttaessa ei sovi unohtaa Päijännettä, vaikka sen sijainti ei olekaan meren rannalla. Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi, joka sijaitsee Kymijoen vesistössä. Päijänteen alueella saaria on noin 330 neliökilometriä ja Päijänteen vesipinta-alaa kokonaisuudessaan löytyy komeat 1 100 neliökilometriä. Päijänteeseen kuuluvista Kalliosaarista huomattavimmat ovat Haukkasalo ja Iso Lammassaari, jonka kalliojyrkänteet ovat kohonneet jopa useita kymmeniä metrejä Päijänteen pinnasta katsoen.

Osta tai rakenna siis perinteinen puuvene ja lähde ihailemaan luonnon kauneutta Suomen idyllisiin saaristoihin. Kauniina kesäpäivänä mikään ei rentouta niin kuin veneily, ja oman paatin rakentamiseen materiaalin tarjoaa helposti monipuolinen ja valikoimaltaan laaja byggmax.

Saaristo-Suomi ja perinneympäristöt

Saaristo-Suomessa löytyy aitoa perinneympäristöä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Perinneympäristö tarkoittaa luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksessa syntynyttä ympäristöä, kuten laidunmaita ja niittyjä. Niityt olivat entiseen aikaan karjan ruokailualueina, kuten myös kauniit merenrantaniityt, jotka ovat käyttökelpoisia laidunmaita. Perinneympäristöt ovat aina avoimia tai puoliavoimia alueita, joissa voi tavata kaikenlaisia hyönteisiä, kuten muun muassa perhosia. Saaristo-Suomen alueen kasvilajisto on usein myös yksilöllisen arvokasta.

Saaristo ja matkailu

Suomen saariston kauneutta ei voi kuin ylistää ainutlaatuisena luontokohteena ja matkailun valttikorttina. Suomalaiset ovat aina halunneet olla mökkeilyä rakastavaa kansaa, joka on viihtynyt luonnon ja erityisesti meren äärellä. Meren henkeäsalpaava kauneus on aina ollut sekä suomalaisten että Suomessa viihtyvien turistien mieleen. Saaristossa voi hengähtää ja pysähtyä ihailemaan ja tutkimaan sekä saariston että ympärillä olevan meren avaraa kauneutta.

Saaristossa viihtyvät ihmisten lisäksi myös linnut. Saaristojen linnusto on viime vuosina lisääntynyt ja monipuolistunut. Merihanhet, selkälokit, kanadanhanhet, pikkutiirat ja kyhmyjoutsenet ovat kuuluneet Suomen saaristoihin jo vuosien ajan. Uhanalaisia ovat nykyään muun muassa räyskät, merikotkat, selkä- ja naurulokit. Ilmastonmuutos ja ihmisen toimet ovat vauhdittaneet monien lintulajien häviämistä.

Lintukantojen ja suojelu ja pesimärauha ovat viime vuosina tuottaneet tulosta, jolloin muun muassa isokoskelo ja telkkäkannat ovat hivenen elpyneet ja lisääntyneet. Saariston kauneutta voi siis aina markkinoida enemmän, mutta se pitää tehdä luonnon, kuten lintujen ehdoilla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *