Suomessa on runsas ja monipuolinen saaristo

Suomessa on runsaasti rantaviivaa ja monipuolinen saaristo, joka jatkuu Saaristomerellä pitkän matkan mantereelta merelle. Saaristoa esiintyy Suomessa kaikkialla meren rannikon lähettyvillä, mutta erityisen paljon sitä on Saaristomerellä, joka on Euroopan laajin saaristo. Saaristomeren saaret sijoittuvat Suomen lounaisrannikon ja Ahvenanmaan välille. Pohjoisessa rajan muodostaa selkämeri ja etelässä Itämeren pohjoisosa.

Saaristot ja Saaristomeri ovat alueena poikkeuksellisia

Saaristomeri eroaa alueena muista merialueista, sillä se on matala, keskisyvyydeltään vain 23 metriä. Alueella sijaitsee noin 40 000 saarta, joista noin 250 on yli neliökilometrin suuruisia pinta-alaltaan. Jääkausi on vaikuttanut merkittävästi Saaristomeren alueen muodostumiseen, aivan kuten muuhunkin Suomen rannikkoalueeseen. Alueen kehitys alkoi mannerjäätikön vetäytyessä noin 11 000 vuotta sitten. Alueen geologiaan ja biologiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet myös Itämeren vaihtelevat meri- ja järvivaiheet. Jääkauden jälkeen maan kohoaminen on ollut jatkuvaa, ja se on tehnyt Saaristomeren alueesta helposti asutettavan ja vaikuttanut muun muassa alueen eliöstöön.

Saaristomeren alueen kieli ja kulttuuri

Saaristomeren alue voidaan jakaa kolmeen eri alueeseen, eli Turunmaan saaristoon, Pohjoiseen saaristoon ja Ahvenanmaan saaristoon. Erityisesti Ahvenanmaan alueen, mutta osin myös Turunmaan saariston alueen väestö on enimmäkseen ruotsinkielistä. Pohjoisessa saaristossa taas väestö on pääosin suomenkielistä.

Saariston kulttuuri poikkeaa hieman Manner-Suomen kulttuurista, ja siellä sekoittuvat suomalaiset ja ruotsalaiset perinteet. Aluetta on asutettu paikoin jo ennen Manner-Suomea, ja kristinusko levisi ensin saariston alueelle. Tästä kertovat osittain omaa tarinaansa vanhat kivikirkot, joita on löydettävissä eri saarilta.

Saariston asutus koostuu sekä vakituisista asukkaista, että kesämökkeilijöistä. Varsinais-Suomen saariston alueen kunnat ovat Kemiönsaari, Kustavi ja Parainen. Erityisesti Kustavi ja Paraisiin kuuluva Nauvo ovat suosittua mökkeilyaluetta.

Suomen muut saaristoalueet

Vaikka Suomen saaristosta puhuttaessa keskiöön nousee ensisijaisesti Saaristomeren alue, on saaristoa koko Suomen rannikon lähialueilla. Erityisen suosittuja kaupunkeja saaristoretkeilylle ovat esimerkiksi Hanko ja Raasepori, joista on helppo päästä lähisaaristoon joko omalla veneellä tai risteilyn kyydissä. Myös Hangon ja Raaseporin saaristoretket suuntautuvat usein Saaristomeren alueelle. Myös Helsingissä, Espoossa ja Kirkkonummella on runsaasti pieniä saaria, joita voi päästä helposti ihailemaan.

Hangosta pääsee helposti muun muassa saarelle, jossa sijaitsee Bengtskärin majakka, joka on Pohjoismaiden korkein majakka. Hangosta voi vierailla myös Öron linnakesaarella, joka oli 100 vuotta suljettuna, mutta on nyt jälleen avautunut yleisölle. Hangon saaristossa voi tutustua myös historialliseen Gustavsvärnin linnoituksen osaan ja Hauensuoleen, joka on ainutlaatuinen 1500-luvulta säilynyt nähtävyys. Saarella on yli 600 kallioihin kaiverrettua nimeä ja vaakunakilpeä, jotka kertovat alueella oleskelleiden sotureiden ja kauppiaiden sen aikaisesta elämästä.

Helsingin ja Espoon saaristo saattaa kuulostaa melko vaatimattomalta Saaristomeren ja Hangon kohteisiin verrattuna, mutta sieltäkin on löydettävissä ainutlaatuisia ja historiallisia kohteita. Omalla veneellä on helppo mennä esimerkiksi äskettäin yleisölle avautuneisiin Isosaareen ja Vallisaareen, joiden luonto on kesytöntä ja turistivirtaus pienempää kuin Suomenlinnassa.

Espoossa esimerkiksi Suvisaaristo hurmaa monia kauneudellaan, ja alueella on hyviä paikkoja päiväretkille, kunhan muistaa tarkistaa, ettei päädy toisten mökkirantoihin omalla veneellään. Myös Stora Herrön alueella on tarjolla kaunista saaristoluontoa, kuten kallioita ja mäntymetsikköä. Saaristossa liikkuvan tulee aina kaikilla saarilla vieraillessaan muistaa liikkua luonnossa roskaamatta ja asukkaita häiritsemättä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *