Saaristomeren kalat ja linnut

Saaristomeren linnut

Lintubongaajalle Saaristomeren alue on unelmapaikka, sillä saaristossa elää vakituisesti yli 100 lintulajia, ja esimerkiksi Saaristomeren kansallispuistossa on laskettu esiintyvän 132 lajia. Luodoilla voi törmätä lokkeihin, tiiroihin, ruokkeihin ja riskilöihin. Lintuja voi tavata erityisesti luodoilla, joissa ne pesivät, mutta itse lintujen pesintää ei saa häiritä. Saaristossa pesivät myös kyhmyjoutsen ja merihanhi.

Merihanhi

Merihanhi on kesyhanhen kantamuoto, ja se on isokokoinen hanhilaji. Merihanhi painaa 2,5-6 kg, ja se on helposti tunnistettavissa hanhea muistuttavasta ulkonäöstään ja harmaanruskeasta höyhenpeitteestään.

Kyhmyjoutsen

Kyhmyjoutsen on yksi Suomen suurimmista linnuista. ja se on helposti tunnistettavissa valkoisesta höyhenpeitteestään ja kyhmystä nokkansa yläosassa. Kyhmyjoutsen painaa noin 10-15 kiloa ja sen siipien kärkiväli on 210-240 senttimetriä.

Ruokit

Ruokit ovat vesilintuja, jotka muistuttavat ulkonäöltään hieman pingviinejä. Ruokit osaavat kuitenkin lentää, vaikka ne eivät olekaan kovin tehokkaita lentäjiä ja niiden siivet ovat melko pieniä. Ruokit syövät pääosin kalaa ja äyriäisiä. Niiden koko vaihtelee alle 100 grammaa painavasta yli kilon painoiseen yksilöön lajista riippuen. Ruokit ovat erinomaisia uimareita.

Riskilä

Riskilä elää rannoilla, ja se pesii Saaristomeren alueella pienillä kallioluodoilla. Riskilä muistuttaa ulkonäöltään hieman kyyhkystä tai varislintua, mutta sen jaloissa on räpylät. Riskilä painaa 350-500 grammaa ja se on melko pienikokoinen ja ketterä lintu.

Saaristomeren kalat

Saaristomerellä tavataan runsaasti kaloja, ja se tarjoaa elinympäristöjä monille lajeille. Saariston matalat vedet ja runsas vedenalainen kasvisto tarjoavat suojaa ja ravintoa, mikä mahdollistaa laajojen mikroekosysteemien kehityksen. Meressä voi tavata muun muassa haukia, ahvenia, siikoja, nahkiaisia ja taimenia.

Hauki

Hauki on petokala, joka elää sisä- ja rannikkovesissä. Se on helposti tunnistettavissa pitkulaisesta vartalostaan ja suurista leuoistaan. Hauki syö kalaa, jota on parhaiten saatavilla, eli se ei ole erikoistunut mihinkään tiettyyn kalalajiin. Hauki saattaa pyydystää kalojen lisäksi myös pieniä nisäkkäitä ja jopa äyriäisiä, jos se löytää niitä vedestä. Hauki painaa enintään noin 25 kiloa. Saaristomeren lisäksi haukea tavataan myös järvissä Aasiassa, Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Ahven

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Moni ahven elää enimmäkseen makeassa vedessä, mutta ahvenia voi tavata myös murtovesissä, esimerkiksi Itämeressä. Monet ahvenet syövät esimerkiksi pientä eläinplanktonia vedessä, mutta kookkaammat yksilöt saattavat syödä myös muita pieneliöitä, kuten esimerkiksi äyriäisiä.

Siika

Siika viihtyy ahvenen tapaan sisä- ja murtovesissä. Siika kuuluu lohikaloihin, ja se on erittäin monimuotoinen ja sopeutuvainen kala. Siiat voivat jopa toisiaan lähellä eläessään kehittää erilaisia ravitsemus- ja saalistustapoja. Ulkonäöltään kaikki siiat ovat lähellä toisiaan, ja niillä on lohikaloille tyypillinen rasvaevä. Eri siikamuodot vaihtelevat lähinnä kokonsa puolesta.